Siitä mä sain taas sellasseen buustin, että odotan jo maanantaita ja salia. Tosin lupasin
ensi viikolla hankkia Nastolan Lumoon kesäkortin niin kuin viime kesänä. Tälllin saan suuremman syyn nähä yhtä tärkeimmistä ihmisistä. Tämä myös takaa sen, että koko kesä ei mene viinaksien kanssa lantraamiseen, koska ensi lauantaina meikä tyttö täyttää 18.
Takasin siihen saliin siis. Mulla on nyt ollu koko alku vuosi painon pudotuksen kanssa
soutaamista ja huopaamista. Osa musta haluis vaa lopettaa koko homman, mutta sitten sisältä ääni kiljuu, että ei me haluta taas painaa 20-15kg enemmän eli lähtöpainoon en haluu missään tapauksessa palata. Tämä samainen soutaaminen ja huopaaminen on sitten taas nyt kesällä viennyt liikkumismotivaation. Mä en jaksa ees enää merkata liikuttuja määriä Heiaheiaan. Toisaalta tästähän ei nyt ole kuin suunta ylöspäin. Ainakin toivottavasti.
Sekin voi olla yks syy, miksi mä nyt jumitan tässä on se, että siitä on niin paljon aikaa, kun mä viimeksi olin näin "pieni". Mä vaan en jaksais tälläst haluun vaan päästä eteenpäin, mutta multa alkaa loppua ässät hihasta. Tarvisin varmaa jonkinlaisen ruokavalion, että päästäisiin taas liikkeelle. Lihasmassan kasvattamista laiminlyömättä.
Ehkä tämä niin sanottu ääneen sanominen murtaisi padot ja auttaisi ylöspäin. Jos jollain on
omaa kokemusta, niin kertokaa ihmeessä, mitä te silloin teitte. Mulla alkaa oikeasti olla kohta taskut tyhjät ja kärsivällisyys loppu.
Mä taidan nyt lopettaa ja yritän taas tulla kirjottelee edistymisestä. Moikkeliskoikkelis :D <3
